Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli nostaa esiin kriittisen kysymyksen: kuinka nopeasti Ukrainan sodasta saadut opit näkyvät suomalaisessa varusmieskoulutuksessa. HS:n haastattelemien sotilaslähteiden mukaan Puolustusvoimissa ei ole kaikilta osin onnistuttu siirtämään sodan uusia toimintatapoja riittävän nopeasti koulutuksen arkeen.
Ukrainan sota on korostanut etenkin droonien ja elektronisen sodankäynnin merkitystä, joukkojen hajauttamista, linnoittamista, taisteluensiapua, jatkuvaa tiedustelua sekä kykyä toimia tilanteessa, jossa taistelukenttä on aiempaa läpinäkyvämpi.
Lue Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli.
Asepalvelus2020.fi: kyse ei ole vain siitä, huomioidaanko Ukraina
Asepalvelus2020.fi tarkastelee HS:n jutun herättämää keskustelua hieman toisesta näkökulmasta. Sivuston mukaan julkisista lähteistä syntyy kuva, että Ukrainan sodan kokemuksia käsitellään Suomessa jo aktiivisesti sotatieteessä, kouluttajien opetuksessa, aselajikouluissa, seminaareissa ja harjoituksissa.
Sivusto nostaa esimerkiksi Maavoimien Jalkaväkikoulun, jossa Ukrainan kokemukset ovat vahvistaneet lennokkiuhan, linnoitettujen asemien, taisteluensiavun, ase- ja ampumakoulutuksen sekä fyysisen toimintakyvyn painoarvoa. Myös taistelukentän lisääntynyt läpinäkyvyys ja hajauttamisen tarve ovat nousseet koulutuksessa aiempaa näkyvämmiksi.
Asepalvelus2020.fi muistuttaa myös, että osa muutoksista on jo saavuttanut varusmiehet. Tiedusteludrooneja on käytetty koulutuksessa jo usean vuoden ajan, ja vuonna 2026 varusmiesten koulutusta laajennetaan myös räjähteitä kuljettaviin mikrolennokkeihin. Torjuntadroonien koulutusta varusmiehille on puolestaan suunniteltu vuodelle 2027.
Ratkaiseva kysymys voi olla nopeus
Asepalvelus2020.fi:n mukaan ongelma ei välttämättä ole se, että Ukrainan sodan opit sivuutettaisiin kokonaan. Suurempi haaste on se, kuinka nopeasti tutkimuksessa, kokeiluissa ja kouluttajakoulutuksessa opitut asiat muuttuvat yhtenäisiksi käytännöiksi kaikissa joukko-osastoissa ja perusyksiköissä.
Kaikkea Ukrainassa nähtyä ei myöskään voida kopioida sellaisenaan Suomeen. Maasto, joukkorakenne, kalusto ja puolustusratkaisu ovat erilaisia, ja uusien toimintatapojen pitää soveltua Suomen oloihin sekä olla turvallisesti koulutettavissa suurille varusmiesjoukoille.
Asepalvelus2020.fi:n johtopäätös onkin, että oikea kysymys ei ehkä ole ”huomioidaanko Ukrainan opit”, vaan ovatko Puolustusvoimat riittävän nopeita erottamaan olennaiset havainnot hetkellisistä ilmiöistä ja viemään käyttökelpoiset opit varusmiehille ennen kuin taistelukenttä muuttuu jälleen.
Lue Asepalvelus2020.fi:n koko näkökulma: Huomioidaanko Ukrainan sodan opit varusmieskoulutuksessa?