Kategoriat
Radio JKL

Rahapeliyhtiöt hakevat jo paikkaa suomalaisesta urheilusta – sopimuksia valmistellaan ennen markkinan avautumista

Suomen rahapelimarkkina avautuu kilpailulle vasta 1. heinäkuuta 2027, mutta urheilun sponsoripaikoista käydään jo nyt käytännön kilpajuoksua. Rahapeliyhtiöt hakevat toimilupia, urheiluorganisaatiot kartoittavat mahdollisia kumppaneita ja osa sopimuksista on jo tehty ehdollisina: yhteistyö käynnistyy, jos yhtiö saa Suomen toimiluvan.

Kisaveikot.fi on seurannut urheilun ja rahapelien yhteyksiä jo aiemmin. Sivuston tuore tilannekatsaus rahapeliyhtiöiden urheilusponsoroinnista kokoaa yhteen julkistettuja sopimuksia, tiedotettuja neuvotteluja sekä Jyväskylän yliopistossa valmistuneen tutkimuksen havaintoja siitä, miten Liiga-seurat valmistautuvat muutokseen.

Katso Rahapelilaki.fi ylläpitämä lista sponsorisopimuksista

Vuosi 2026 on neuvottelujen vuosi

Uuden järjestelmän varsinainen avaus on vielä edessä, mutta sponsorimarkkinan kannalta vuosi 2026 on jo aktiivista valmisteluaikaa. Yhtiöt haluavat varmistaa kiinnostavimmat yhteistyökohteet ennen kuin kymmenet kilpailijat pääsevät samanaikaisesti mainostamaan Suomessa.

Urheilun kannalta haluttuja kohteita ovat valtakunnallisesti seuratut liigat, suuret seurat, maajoukkueet, urheilutapahtumat ja tunnetut täysi-ikäiset yksilöurheilijat. Niiden kautta uusi yhtiö voi rakentaa tunnettuutta nopeammin kuin pelkällä verkkomainonnalla.

Yksi näkyvistä esimerkeistä on Suomen Hiihtoliiton ja ahvenanmaalaisen Pafin vuoteen 2030 ulottuva yhteistyösopimus. Sen on tarkoitus käynnistyä Pafin saatua Suomen toimiluvan. Järjestely kertoo siitä, että sopimuksia ei rakenneta vain yksittäisistä mainospaikoista, vaan kokonaisista lajipaketeista ja usean vuoden kumppanuuksista.

Julkisuuteen tulleet sopimukset ovat kuitenkin todennäköisesti vain näkyvä osa valmistelusta. Moni seura ei kerro neuvotteluistaan ennen kuin sopimus on allekirjoitettu, toimilupa varmistunut ja yhteistyön käynnistymisajankohta tiedossa.

Tutkimus avaa neuvottelupöytien tilannetta

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kandidaatintutkielmassa haastateltiin kolmen Liiga-seuran toimitusjohtajia. Otos on pieni, joten tuloksia ei voi yleistää koko suomalaiseen urheiluun. Haastattelut antavat silti harvinaisen näkymän siihen, kuinka pitkällä valmistautuminen jo on.

Kaikki kolme seuraa olivat tehneet markkinaselvitystä. Kaksi oli käyttänyt ulkopuolista asiantuntija-apua ja yksi hoitanut kartoitusta omalla organisaatiollaan.

Yhden haastatellun mukaan seura oli jo neuvottelujen loppusuoralla yhden rahapeliyhtiön kanssa. Taloudelliset pääkohdat olivat pitkälti sovittuina, suunnitteilla oli nelivuotinen sopimus ja seura mietti jo sen vaatimaa resursointia.

Tutkimuksessa nousi esiin myös se, etteivät uudet sponsoritulot jakaudu tasaisesti. Suuret markkina-alueet, laajat yleisöt, vahvat seurabrändit ja toimivat digitaaliset kanavat tekevät joistakin seuroista arvokkaampia kumppaneita. Pienemmille seuroille vahvuudeksi voi nousta sitoutunut paikallinen kannattajakunta ja kyky rakentaa omaperäinen yhteistyömalli.

Pelkkä logo ei enää riitä

Rahapeliyhtiön tuleva kumppanuus ei todennäköisesti tarkoita vain pelipaitaan tai kaukalon laitaan sijoitettua tunnusta. Yhtiöt hakevat näkyvyyttä seurojen verkkosivuilta, sovelluksista, uutiskirjeistä, ottelutapahtumista, videotuotannoista ja muista digitaalisista kanavista.

Tutkimuksessa haastatellut seurajohtajat puhuivat tarinallistamisesta, pelillistämisestä ja fanien aktivoinnista. Seuroilta voidaan siis odottaa aiempaa enemmän omaa sisällöntuotantoa ja jatkuvaa yhteistyötä pelkän mainospinnan myymisen sijaan.

Samalla juuri tämä tekee aiheesta herkän. Rahapeliyhtiön tavoitteena on saada näkyvyyttä ja asiakkaita, kun taas seuran on huomioitava oma maineensa, junioritoimintansa ja yleisönsä erilaiset ikäryhmät.

Uusi laki sallii urheilusponsoroinnin rajoitetusti, mutta kieltää muun muassa alaikäisen sponsoroinnin, alaikäisille suunnattujen tapahtumien ja sarjojen sponsoroinnin sekä vaikuttajamarkkinoinnin. Aikuisten edustusjoukkueen kumppanuutta ei siten voida automaattisesti ulottaa saman seuran juniorijoukkueisiin.

Toimijaluettelo auttaa avaamaan yhtiöiden taustoja

Toimilupaa hakevan yhtiön nimi ei välttämättä kerro tavalliselle urheilun seuraajalle mitään. Hakemuksessa voi näkyä Maltalle rekisteröity osakeyhtiö, vaikka suomalainen yleisö kohtaisi myöhemmin aivan toisen nimisen vedonlyönti- tai kasinobrändin.

Rahapelilaki.fi on koonnut toimijasivulleen luettelon Suomen rahapelitoimiluvan hakijoista, niiden taustayhtiöistä ja tunnetuista brändeistä. Luettelo auttaa hahmottamaan, millaiset konsernit valmistautuvat Suomeen ja millaisia nimiä tulevien sponsorien takaa voi löytyä.

Rahapelilaki.fi korostaa olevansa yksityinen tietosivusto, ei viranomaisrekisteri. Myös hakemus ja myönnetty toimilupa ovat eri asioita. Lista antaa silti hyödyllisen kokonaiskuvan markkinasta, jossa yhdellä konsernilla voi olla useita hakijayhtiöitä ja useita kuluttajille näkyviä brändejä.

Näkyvin muutos nähdään vuonna 2027

Vuonna 2026 suurin osa työstä tapahtuu kulissien takana: neuvotteluissa, sopimusehdoissa, taustaselvityksissä ja sisältösuunnitelmissa. Kesästä 2027 lähtien muutos alkaa näkyä katsojalle konkreettisesti uusina logoina, nimikumppanuuksina, lähetysyhteistöinä ja ottelutapahtumien mainontana.

Kisaveikkojen katsauksen perusteella suomalainen urheilu ei odota markkinan avautumista toimettomana. Liigat ja seurat yrittävät varmistaa asemansa jo ennakkoon, ja rahapeliyhtiöt etsivät kumppaneita, joiden avulla ne voivat tulla suomalaisille nopeasti tutuiksi.

Samaan aikaan keskustelu vastuullisuudesta vasta alkaa. Uudet sponsoritulot voivat vahvistaa seurojen taloutta, mutta näkyvyyden lisääntyminen tuo rahapelibrändit aiempaa tiiviimmin osaksi urheilun seuraamista. Vuoden 2027 jälkeen ratkaistaan käytännössä, millainen tasapaino kaupallisen hyödyn, fanikokemuksen ja pelaamisen haittojen ehkäisyn välille Suomessa muodostuu.

Kategoriat
Radio JKL

SDP:n puolustusvero nousi keskusteluun – kasvavat puolustusmenot hakevat rahoitusmallia

SDP:n puolustusveroksi kutsuttu rahoitusmalli on noussut julkiseen keskusteluun samaan aikaan, kun Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.

PatriaHagglunds.fi:n 25. elokuuta 2026 julkaisema artikkeli tarkastelee puolustusverokeskustelua ennen kaikkea kasvavan rahoitustarpeen näkökulmasta. Lähteen mukaan kysymys ei ole vain yksittäisestä veroratkaisusta, vaan siitä, miten Suomi rahoittaa puolustuksensa muuttuneessa turvallisuusympäristössä pitkälle tulevaisuuteen.

Resurssitarve voi kasvaa nopeasti

PatriaHagglunds.fi:n artikkelissa viitataan parlamentaarisen työryhmän arvioon, jonka mukaan puolustuksen resurssitarve voisi nousta vuoden 2026 noin 7,7 miljardin euron tasosta yli 14 miljardiin euroon vuodessa jo vuonna 2029. Artikkelissa korostetaan, että kyse on arviosta tulevasta resurssitarpeesta eikä valmiiksi päätetystä valtion budjetista.

Kasvavan rahantarpeen taustalla ovat useat samanaikaiset kokonaisuudet. F-35-hävittäjien käyttöönotto jatkuu, Merivoimat rakentaa Pohjanmaa-luokan korvetteja ja Maavoimien kalustoa uudistetaan laajasti. Lisäksi rahaa tarvitaan muun muassa ilma- ja ohjuspuolustukseen, drooneihin ja vastadrooneihin, ampumatarvikkeisiin, henkilöstöön, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Miten lisämenot rahoitetaan?

SDP:n puolustusveroksi kutsuttu ajatus on yksi poliittinen ehdotus kasvavien menojen rahoittamiseksi. Lähdeartikkelin mukaan puolustusvero ei välttämättä tarkoittaisi kokonaan uutta verolajia, vaan esillä on ollut esimerkiksi suurituloisiin kohdistuva lisävero tai pääomatuloverotuksen kiristäminen. Mallin yksityiskohdat ja mahdollinen toteutus ovat edelleen poliittisen valmistelun ja keskustelun kohteena.

Rahoitustavasta on jo syntynyt selvää poliittista erimielisyyttä. Ehdotuksen kannattajat painottavat maksurasituksen oikeudenmukaista jakamista, kun taas vastustajien mielestä puolustus kuuluu valtion perustehtäviin ja sen lisämenot pitäisi kattaa normaalin budjettirahoituksen kautta.

Yhteistä keskustelulle on kuitenkin se, että Suomen puolustuksen kustannuspaine on kasvamassa. Siksi puolustusmenojen rahoituksesta voi muodostua yksi vuoden 2027 eduskuntavaalien ja niitä seuraavien hallitusneuvottelujen keskeisistä talouspoliittisista kysymyksistä.

Lähde: PatriaHagglunds.fi: SDP ehdottaa puolustusveroa – Suomen puolustusmenot ovat joka tapauksessa nousemassa rajusti.

Kategoriat
Radio JKL

Voiko vaalivoittaja jäädä hallituksen ulkopuolelle? Suomessa ratkaisee eduskunnan enemmistö

Nuorten Eduskunta avaa tuoreessa artikkelissaan, mitä Suomessa oikeastaan tarkoittaa eduskuntavaalien voittaminen ja voiko suurin puolue jäädä hallituksen ulkopuolelle.

Suomessa ei valita pääministeriä suoralla kansanvaalilla, vaan eduskunta valitsee pääministerin ja hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Siksi vaalien suurimman puolueen asema on vahva, mutta se ei takaa automaattisesti paikkaa hallituksessa.

Nuorten Eduskunnan mukaan ratkaisevaa on se, löytyykö hallitukselle toimintakykyinen enemmistö. Jos muut puolueet pystyvät muodostamaan yhdessä enemmistön ja sopimaan hallitusohjelmasta, suurinkin yksittäinen puolue voi jäädä oppositioon ilman, että vaalitulos olisi juridisesti sivuutettu.

Artikkeli käsittelee myös sitä, miten etukäteen sovitut puolueblokit voisivat muuttaa suomalaista poliittista kulttuuria ja vertaa Suomen järjestelmää muun muassa Ruotsiin ja Saksaan.

Lue koko artikkeli Nuorten Eduskunta -sivustolta: Voiko vaalivoittajan jättää hallituksen ulkopuolelle? Näin Suomen järjestelmä oikeasti toimii.

Kategoriat
Radio JKL

Suomi sai junayhteyden Ruotsiin – voisiko seuraava suuri askel olla Viro?

Suomen kansainväliset junayhteydet ottivat elokuussa merkittävän askeleen, kun matkustajajunaliikenne Oulusta Tornion kautta Haaparantaan käynnistyi 10. elokuuta 2026. Yhteys palautti Suomen ja Ruotsin välisen rajat ylittävän matkustajajunaliikenteen vuosikymmenten tauon jälkeen.

VR liikennöi reitillä kaksi päivittäistä vuoroa kumpaankin suuntaan viikon jokaisena päivänä. Haaparannasta matkaa voi jatkaa Ruotsin rataverkkoon, mikä parantaa erityisesti Pohjois-Suomen yhteyksiä länteen.

FinEstlink.fi nostaa katseen etelään

FinEstlink.fi kysyy tuoreessa artikkelissaan, voisiko seuraava suuri askel Suomen kansainvälisessä raideliikenteessä olla yhteys Viroon. Sivusto nostaa esiin pitkään esillä olleen Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin, joka yhdistäisi Suomen Viron kautta Baltian ja Keski-Euroopan rataverkkoihin.

Ajatus on mittakaavaltaan täysin eri luokkaa kuin Tornion ja Haaparannan välinen yhteys. Merenalainen rautatietunneli olisi suuri ja pitkäkestoinen infrastruktuurihanke, jonka toteuttaminen vaatisi laajaa suunnittelua, rahoitusta ja Suomen sekä Viron välistä yhteistyötä. FinEst Link -selvityksissä tunnelia on tarkasteltu sekä matkustaja- että tavaraliikenteen yhteytenä.

Ruotsin-yhteyden avautuminen osoittaa joka tapauksessa, että Suomen raideyhteydet eivät välttämättä pääty valtakunnan rajalle. FinEstlink.fi:n näkökulmasta keskustelu Viro-yhteydestä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten Suomi voisi tulevaisuudessa kytkeytyä nykyistä tiiviimmin Euroopan raideliikenteeseen.

Lue FinEstlink.fi:n koko artikkeli: Suomi sai junayhteyden Ruotsiin – voiko seuraava suuri askel olla Viro?

Kategoriat
Radio JKL

HS: Sotilaslähteet kritisoivat Ukrainan oppien hidasta siirtymistä varusmieskoulutukseen

Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli nostaa esiin kriittisen kysymyksen: kuinka nopeasti Ukrainan sodasta saadut opit näkyvät suomalaisessa varusmieskoulutuksessa. HS:n haastattelemien sotilaslähteiden mukaan Puolustusvoimissa ei ole kaikilta osin onnistuttu siirtämään sodan uusia toimintatapoja riittävän nopeasti koulutuksen arkeen.

Ukrainan sota on korostanut etenkin droonien ja elektronisen sodankäynnin merkitystä, joukkojen hajauttamista, linnoittamista, taisteluensiapua, jatkuvaa tiedustelua sekä kykyä toimia tilanteessa, jossa taistelukenttä on aiempaa läpinäkyvämpi.

Lue Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli.

Asepalvelus2020.fi: kyse ei ole vain siitä, huomioidaanko Ukraina

Asepalvelus2020.fi tarkastelee HS:n jutun herättämää keskustelua hieman toisesta näkökulmasta. Sivuston mukaan julkisista lähteistä syntyy kuva, että Ukrainan sodan kokemuksia käsitellään Suomessa jo aktiivisesti sotatieteessä, kouluttajien opetuksessa, aselajikouluissa, seminaareissa ja harjoituksissa.

Sivusto nostaa esimerkiksi Maavoimien Jalkaväkikoulun, jossa Ukrainan kokemukset ovat vahvistaneet lennokkiuhan, linnoitettujen asemien, taisteluensiavun, ase- ja ampumakoulutuksen sekä fyysisen toimintakyvyn painoarvoa. Myös taistelukentän lisääntynyt läpinäkyvyys ja hajauttamisen tarve ovat nousseet koulutuksessa aiempaa näkyvämmiksi.

Asepalvelus2020.fi muistuttaa myös, että osa muutoksista on jo saavuttanut varusmiehet. Tiedusteludrooneja on käytetty koulutuksessa jo usean vuoden ajan, ja vuonna 2026 varusmiesten koulutusta laajennetaan myös räjähteitä kuljettaviin mikrolennokkeihin. Torjuntadroonien koulutusta varusmiehille on puolestaan suunniteltu vuodelle 2027.

Ratkaiseva kysymys voi olla nopeus

Asepalvelus2020.fi:n mukaan ongelma ei välttämättä ole se, että Ukrainan sodan opit sivuutettaisiin kokonaan. Suurempi haaste on se, kuinka nopeasti tutkimuksessa, kokeiluissa ja kouluttajakoulutuksessa opitut asiat muuttuvat yhtenäisiksi käytännöiksi kaikissa joukko-osastoissa ja perusyksiköissä.

Kaikkea Ukrainassa nähtyä ei myöskään voida kopioida sellaisenaan Suomeen. Maasto, joukkorakenne, kalusto ja puolustusratkaisu ovat erilaisia, ja uusien toimintatapojen pitää soveltua Suomen oloihin sekä olla turvallisesti koulutettavissa suurille varusmiesjoukoille.

Asepalvelus2020.fi:n johtopäätös onkin, että oikea kysymys ei ehkä ole ”huomioidaanko Ukrainan opit”, vaan ovatko Puolustusvoimat riittävän nopeita erottamaan olennaiset havainnot hetkellisistä ilmiöistä ja viemään käyttökelpoiset opit varusmiehille ennen kuin taistelukenttä muuttuu jälleen.

Lue Asepalvelus2020.fi:n koko näkökulma: Huomioidaanko Ukrainan sodan opit varusmieskoulutuksessa?

Kategoriat
Radio JKL

Kokkolan 4,7 miljardin alumiinihanke heijastuu myös Seinäjoelle

Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle suunniteltu Arctialin alumiinitehdas olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Hankkeen tämänhetkinen investointiarvio on noin 4,7 miljardia euroa, ja suunniteltu tuotanto olisi noin 610 000 tonnia alumiinia vuodessa.

Vaikka tehdas sijoittuisi yli sadan kilometrin päähän Seinäjoelta, sen vaikutukset ulottuisivat laajalle Pohjanmaalle. Erityisen merkittävä yhteys Seinäjoen suuntaan syntyy sähköverkosta: Fingrid suunnittelee Seinäjoen sähköaseman ja Kokkolan Hirvisuon välille uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä.

Alumiinin valmistus vaatii erittäin paljon sähköä. Laajimmassa toteutusvaihtoehdossa tehtaan kulutus olisi yli yhdeksän terawattituntia vuodessa, joten hanke kytkeytyy suoraan Pohjanmaan kasvavaan energiantuotantoon ja sähkönsiirron vahvistamiseen.

Tehdashankkeen ja Seinäjoki–Hirvisuo-voimajohdon välillä on kuitenkin tärkeä ero: kyse ei ole yhdestä ja samasta projektista, vaan voimajohto palvelee laajemmin alueen kasvavia sähkönsiirtotarpeita. Myös lopullinen investointipäätös alumiinitehtaasta on vielä tekemättä.

Seinäjoen Seutu käsittelee alkuperäisessä artikkelissaan tarkemmin hankkeen vaikutuksia sähköverkkoon, työpaikkoihin, alihankintaan ja ympäristöön sekä sitä, miksi Kokkolan jättihanketta kannattaa seurata myös Seinäjoella.

Lue koko artikkeli Seinäjoen Seutu -sivustolta.

Kategoriat
Radio JKL

Suomen pyöräala kovassa puristuksessa – Tunturin konkurssi ja Helkaman vaikeudet kertovat alan murroksesta

Suomen pyöräala elää poikkeuksellisen haastavaa vaihetta. Pitkään suomalaisille tuttu Tunturi on ajautunut konkurssiin, ja myös Helkama Velox kamppailee heikon markkinatilanteen ja tuotannon pysähtymisen kanssa.

Taustalla vaikuttavat muun muassa koronavuosien jälkeiset suuret varastot, kova hintakilpailu, kuluttajien varovaisuus sekä sähköpyörämarkkinan nopea muutos. Myös työsuhdepyöräedun poistuminen on heikentänyt kysyntää Suomessa.

Bikeline.fi käsittelee aihetta laajemmassa tausta-artikkelissaan, jossa tarkastellaan Tunturin konkurssia, Helkaman Hangon tehtaan tilannetta sekä sitä, millaisia mahdollisuuksia suomalaisella pyörävalmistuksella on tulevaisuudessa.

Lue koko artikkeli Bikeline.fi:stä.