Kategoriat
Radio JKL

Radio Jyväskylä – historia lyhyesti

Radio Jyväskylä oli aloittaessaan vuonna 1985 Suomen viides paikallisradio, ja kuului taajuudella 97,7 Mhz kaupungin lisäksi myös lähiseudulla ja lopulta koko Keski-Suomen alueella.

Suomen Paikallisradioliitto oli aloittanut toimintansa kahta vuotta aiemmin, tavoitteena tuoda Suomeen kaupallista radiotoimintaa Yleisradion monopolin vaihtoehdoksi.

Ensimmäiset toimiluvat Valtioneuvosto myönsi 241.1.1985. Ensimmäisenä lähetykset aloitti Radio Lakeus Nivalassa ja sitä seurasi Radio City Helsingissä. Kaikkiaan tuona ensimmäisenä vuonna uusia radioita ilmestyi taajuuksille 18 kappaletta.

Radio Jyväskylän toimiluvan haltija oli Vastin, sosiaalidemokraattinen puoluelehti. Toimitus ja studio aloittivat Vesilinnan kellarissa, lähettimen sijaitessa saman rakennuksen tornissa.

Alkuun lähetykset tehtiin livenä, ja sijoittuivat kahteen jaksoon aamu- ja iltapäiviin. Jo kesällä 1986 lähetyksiä tuli kello 6-18, ja myöhemmin etenkin viikonloppuisin ne jatkuivat iltaan ja aamuyöhön.

Radio Jyväskylä tuli monelle muualla Suomessa asuvalle tutuksi etenkin vuosittaisen Ralliradion tuottajana. Heti käynnistymisvuonna Suurajot selostettiin radiossa alusta loppuun, tiettävästi ensimmäisenä maailmassa.

Myös jääkiekkoa saattoi Radio Jyväskylän kautta kuunnella jo perustamissyksystä alkaen. Samana syksynä JYPin edeltäjä JyP HT aloitti ensimmäisen kautensa SM-liigassa.

Vuonna 1999 kanava liittyi Radio Plus-ketjuun, samalla nimi ja taajuus vaihtuivat. Radio Plus Jyväskylä kuului 102,5 Mhz, entistä isommalla lähetysteholla. Tällä toimintamallilla mentiin kuitenkin vain noin puolitoista vuotta, ja radio hiljentyi kokonaan vuoden 2000 päättyessä.

Tämä keskeytys oli kuitenkin vain väliaikainen, sillä toiminta käynnistyi uudestaan, SBS Finlandin alla vuonna 2001. 2000-luvulla konsepti ja musiikitarjonta vaihtelivat useampaan otteeseen, ja ohjelmiston paikallisuusaste vaihteli.

Lopulta SBS:n Radio City laajensi kuuluvuusaluettaan, ja Radio Jyväskylän nimi muuttui Radio City Jyväskyläksi. Lähetysten sisällöstä suurin osa on syndikoitua eli tuotetaan keskitetysti. Edelleen JYP-ottelut selostetaan paikallisesti, ja tarjontaan kuuluu myös paikallisuutisia.

Kategoriat
Radio JKL

Rahapeliyhtiöt hakevat jo paikkaa suomalaisesta urheilusta – sopimuksia valmistellaan ennen markkinan avautumista

Suomen rahapelimarkkina avautuu kilpailulle vasta 1. heinäkuuta 2027, mutta urheilun sponsoripaikoista käydään jo nyt käytännön kilpajuoksua. Rahapeliyhtiöt hakevat toimilupia, urheiluorganisaatiot kartoittavat mahdollisia kumppaneita ja osa sopimuksista on jo tehty ehdollisina: yhteistyö käynnistyy, jos yhtiö saa Suomen toimiluvan.

Kisaveikot.fi on seurannut urheilun ja rahapelien yhteyksiä jo aiemmin. Sivuston tuore tilannekatsaus rahapeliyhtiöiden urheilusponsoroinnista kokoaa yhteen julkistettuja sopimuksia, tiedotettuja neuvotteluja sekä Jyväskylän yliopistossa valmistuneen tutkimuksen havaintoja siitä, miten Liiga-seurat valmistautuvat muutokseen.

Katso Rahapelilaki.fi ylläpitämä lista sponsorisopimuksista

Vuosi 2026 on neuvottelujen vuosi

Uuden järjestelmän varsinainen avaus on vielä edessä, mutta sponsorimarkkinan kannalta vuosi 2026 on jo aktiivista valmisteluaikaa. Yhtiöt haluavat varmistaa kiinnostavimmat yhteistyökohteet ennen kuin kymmenet kilpailijat pääsevät samanaikaisesti mainostamaan Suomessa.

Urheilun kannalta haluttuja kohteita ovat valtakunnallisesti seuratut liigat, suuret seurat, maajoukkueet, urheilutapahtumat ja tunnetut täysi-ikäiset yksilöurheilijat. Niiden kautta uusi yhtiö voi rakentaa tunnettuutta nopeammin kuin pelkällä verkkomainonnalla.

Yksi näkyvistä esimerkeistä on Suomen Hiihtoliiton ja ahvenanmaalaisen Pafin vuoteen 2030 ulottuva yhteistyösopimus. Sen on tarkoitus käynnistyä Pafin saatua Suomen toimiluvan. Järjestely kertoo siitä, että sopimuksia ei rakenneta vain yksittäisistä mainospaikoista, vaan kokonaisista lajipaketeista ja usean vuoden kumppanuuksista.

Julkisuuteen tulleet sopimukset ovat kuitenkin todennäköisesti vain näkyvä osa valmistelusta. Moni seura ei kerro neuvotteluistaan ennen kuin sopimus on allekirjoitettu, toimilupa varmistunut ja yhteistyön käynnistymisajankohta tiedossa.

Tutkimus avaa neuvottelupöytien tilannetta

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kandidaatintutkielmassa haastateltiin kolmen Liiga-seuran toimitusjohtajia. Otos on pieni, joten tuloksia ei voi yleistää koko suomalaiseen urheiluun. Haastattelut antavat silti harvinaisen näkymän siihen, kuinka pitkällä valmistautuminen jo on.

Kaikki kolme seuraa olivat tehneet markkinaselvitystä. Kaksi oli käyttänyt ulkopuolista asiantuntija-apua ja yksi hoitanut kartoitusta omalla organisaatiollaan.

Yhden haastatellun mukaan seura oli jo neuvottelujen loppusuoralla yhden rahapeliyhtiön kanssa. Taloudelliset pääkohdat olivat pitkälti sovittuina, suunnitteilla oli nelivuotinen sopimus ja seura mietti jo sen vaatimaa resursointia.

Tutkimuksessa nousi esiin myös se, etteivät uudet sponsoritulot jakaudu tasaisesti. Suuret markkina-alueet, laajat yleisöt, vahvat seurabrändit ja toimivat digitaaliset kanavat tekevät joistakin seuroista arvokkaampia kumppaneita. Pienemmille seuroille vahvuudeksi voi nousta sitoutunut paikallinen kannattajakunta ja kyky rakentaa omaperäinen yhteistyömalli.

Pelkkä logo ei enää riitä

Rahapeliyhtiön tuleva kumppanuus ei todennäköisesti tarkoita vain pelipaitaan tai kaukalon laitaan sijoitettua tunnusta. Yhtiöt hakevat näkyvyyttä seurojen verkkosivuilta, sovelluksista, uutiskirjeistä, ottelutapahtumista, videotuotannoista ja muista digitaalisista kanavista.

Tutkimuksessa haastatellut seurajohtajat puhuivat tarinallistamisesta, pelillistämisestä ja fanien aktivoinnista. Seuroilta voidaan siis odottaa aiempaa enemmän omaa sisällöntuotantoa ja jatkuvaa yhteistyötä pelkän mainospinnan myymisen sijaan.

Samalla juuri tämä tekee aiheesta herkän. Rahapeliyhtiön tavoitteena on saada näkyvyyttä ja asiakkaita, kun taas seuran on huomioitava oma maineensa, junioritoimintansa ja yleisönsä erilaiset ikäryhmät.

Uusi laki sallii urheilusponsoroinnin rajoitetusti, mutta kieltää muun muassa alaikäisen sponsoroinnin, alaikäisille suunnattujen tapahtumien ja sarjojen sponsoroinnin sekä vaikuttajamarkkinoinnin. Aikuisten edustusjoukkueen kumppanuutta ei siten voida automaattisesti ulottaa saman seuran juniorijoukkueisiin.

Toimijaluettelo auttaa avaamaan yhtiöiden taustoja

Toimilupaa hakevan yhtiön nimi ei välttämättä kerro tavalliselle urheilun seuraajalle mitään. Hakemuksessa voi näkyä Maltalle rekisteröity osakeyhtiö, vaikka suomalainen yleisö kohtaisi myöhemmin aivan toisen nimisen vedonlyönti- tai kasinobrändin.

Rahapelilaki.fi on koonnut toimijasivulleen luettelon Suomen rahapelitoimiluvan hakijoista, niiden taustayhtiöistä ja tunnetuista brändeistä. Luettelo auttaa hahmottamaan, millaiset konsernit valmistautuvat Suomeen ja millaisia nimiä tulevien sponsorien takaa voi löytyä.

Rahapelilaki.fi korostaa olevansa yksityinen tietosivusto, ei viranomaisrekisteri. Myös hakemus ja myönnetty toimilupa ovat eri asioita. Lista antaa silti hyödyllisen kokonaiskuvan markkinasta, jossa yhdellä konsernilla voi olla useita hakijayhtiöitä ja useita kuluttajille näkyviä brändejä.

Näkyvin muutos nähdään vuonna 2027

Vuonna 2026 suurin osa työstä tapahtuu kulissien takana: neuvotteluissa, sopimusehdoissa, taustaselvityksissä ja sisältösuunnitelmissa. Kesästä 2027 lähtien muutos alkaa näkyä katsojalle konkreettisesti uusina logoina, nimikumppanuuksina, lähetysyhteistöinä ja ottelutapahtumien mainontana.

Kisaveikkojen katsauksen perusteella suomalainen urheilu ei odota markkinan avautumista toimettomana. Liigat ja seurat yrittävät varmistaa asemansa jo ennakkoon, ja rahapeliyhtiöt etsivät kumppaneita, joiden avulla ne voivat tulla suomalaisille nopeasti tutuiksi.

Samaan aikaan keskustelu vastuullisuudesta vasta alkaa. Uudet sponsoritulot voivat vahvistaa seurojen taloutta, mutta näkyvyyden lisääntyminen tuo rahapelibrändit aiempaa tiiviimmin osaksi urheilun seuraamista. Vuoden 2027 jälkeen ratkaistaan käytännössä, millainen tasapaino kaupallisen hyödyn, fanikokemuksen ja pelaamisen haittojen ehkäisyn välille Suomessa muodostuu.

Kategoriat
Radio JKL

SDP:n puolustusvero nousi keskusteluun – kasvavat puolustusmenot hakevat rahoitusmallia

SDP:n puolustusveroksi kutsuttu rahoitusmalli on noussut julkiseen keskusteluun samaan aikaan, kun Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.

PatriaHagglunds.fi:n 25. elokuuta 2026 julkaisema artikkeli tarkastelee puolustusverokeskustelua ennen kaikkea kasvavan rahoitustarpeen näkökulmasta. Lähteen mukaan kysymys ei ole vain yksittäisestä veroratkaisusta, vaan siitä, miten Suomi rahoittaa puolustuksensa muuttuneessa turvallisuusympäristössä pitkälle tulevaisuuteen.

Resurssitarve voi kasvaa nopeasti

PatriaHagglunds.fi:n artikkelissa viitataan parlamentaarisen työryhmän arvioon, jonka mukaan puolustuksen resurssitarve voisi nousta vuoden 2026 noin 7,7 miljardin euron tasosta yli 14 miljardiin euroon vuodessa jo vuonna 2029. Artikkelissa korostetaan, että kyse on arviosta tulevasta resurssitarpeesta eikä valmiiksi päätetystä valtion budjetista.

Kasvavan rahantarpeen taustalla ovat useat samanaikaiset kokonaisuudet. F-35-hävittäjien käyttöönotto jatkuu, Merivoimat rakentaa Pohjanmaa-luokan korvetteja ja Maavoimien kalustoa uudistetaan laajasti. Lisäksi rahaa tarvitaan muun muassa ilma- ja ohjuspuolustukseen, drooneihin ja vastadrooneihin, ampumatarvikkeisiin, henkilöstöön, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Miten lisämenot rahoitetaan?

SDP:n puolustusveroksi kutsuttu ajatus on yksi poliittinen ehdotus kasvavien menojen rahoittamiseksi. Lähdeartikkelin mukaan puolustusvero ei välttämättä tarkoittaisi kokonaan uutta verolajia, vaan esillä on ollut esimerkiksi suurituloisiin kohdistuva lisävero tai pääomatuloverotuksen kiristäminen. Mallin yksityiskohdat ja mahdollinen toteutus ovat edelleen poliittisen valmistelun ja keskustelun kohteena.

Rahoitustavasta on jo syntynyt selvää poliittista erimielisyyttä. Ehdotuksen kannattajat painottavat maksurasituksen oikeudenmukaista jakamista, kun taas vastustajien mielestä puolustus kuuluu valtion perustehtäviin ja sen lisämenot pitäisi kattaa normaalin budjettirahoituksen kautta.

Yhteistä keskustelulle on kuitenkin se, että Suomen puolustuksen kustannuspaine on kasvamassa. Siksi puolustusmenojen rahoituksesta voi muodostua yksi vuoden 2027 eduskuntavaalien ja niitä seuraavien hallitusneuvottelujen keskeisistä talouspoliittisista kysymyksistä.

Lähde: PatriaHagglunds.fi: SDP ehdottaa puolustusveroa – Suomen puolustusmenot ovat joka tapauksessa nousemassa rajusti.

Kategoriat
Radio JKL

Voiko vaalivoittaja jäädä hallituksen ulkopuolelle? Suomessa ratkaisee eduskunnan enemmistö

Nuorten Eduskunta avaa tuoreessa artikkelissaan, mitä Suomessa oikeastaan tarkoittaa eduskuntavaalien voittaminen ja voiko suurin puolue jäädä hallituksen ulkopuolelle.

Suomessa ei valita pääministeriä suoralla kansanvaalilla, vaan eduskunta valitsee pääministerin ja hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Siksi vaalien suurimman puolueen asema on vahva, mutta se ei takaa automaattisesti paikkaa hallituksessa.

Nuorten Eduskunnan mukaan ratkaisevaa on se, löytyykö hallitukselle toimintakykyinen enemmistö. Jos muut puolueet pystyvät muodostamaan yhdessä enemmistön ja sopimaan hallitusohjelmasta, suurinkin yksittäinen puolue voi jäädä oppositioon ilman, että vaalitulos olisi juridisesti sivuutettu.

Artikkeli käsittelee myös sitä, miten etukäteen sovitut puolueblokit voisivat muuttaa suomalaista poliittista kulttuuria ja vertaa Suomen järjestelmää muun muassa Ruotsiin ja Saksaan.

Lue koko artikkeli Nuorten Eduskunta -sivustolta: Voiko vaalivoittajan jättää hallituksen ulkopuolelle? Näin Suomen järjestelmä oikeasti toimii.

Kategoriat
Radio JKL

Suomi sai junayhteyden Ruotsiin – voisiko seuraava suuri askel olla Viro?

Suomen kansainväliset junayhteydet ottivat elokuussa merkittävän askeleen, kun matkustajajunaliikenne Oulusta Tornion kautta Haaparantaan käynnistyi 10. elokuuta 2026. Yhteys palautti Suomen ja Ruotsin välisen rajat ylittävän matkustajajunaliikenteen vuosikymmenten tauon jälkeen.

VR liikennöi reitillä kaksi päivittäistä vuoroa kumpaankin suuntaan viikon jokaisena päivänä. Haaparannasta matkaa voi jatkaa Ruotsin rataverkkoon, mikä parantaa erityisesti Pohjois-Suomen yhteyksiä länteen.

FinEstlink.fi nostaa katseen etelään

FinEstlink.fi kysyy tuoreessa artikkelissaan, voisiko seuraava suuri askel Suomen kansainvälisessä raideliikenteessä olla yhteys Viroon. Sivusto nostaa esiin pitkään esillä olleen Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin, joka yhdistäisi Suomen Viron kautta Baltian ja Keski-Euroopan rataverkkoihin.

Ajatus on mittakaavaltaan täysin eri luokkaa kuin Tornion ja Haaparannan välinen yhteys. Merenalainen rautatietunneli olisi suuri ja pitkäkestoinen infrastruktuurihanke, jonka toteuttaminen vaatisi laajaa suunnittelua, rahoitusta ja Suomen sekä Viron välistä yhteistyötä. FinEst Link -selvityksissä tunnelia on tarkasteltu sekä matkustaja- että tavaraliikenteen yhteytenä.

Ruotsin-yhteyden avautuminen osoittaa joka tapauksessa, että Suomen raideyhteydet eivät välttämättä pääty valtakunnan rajalle. FinEstlink.fi:n näkökulmasta keskustelu Viro-yhteydestä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten Suomi voisi tulevaisuudessa kytkeytyä nykyistä tiiviimmin Euroopan raideliikenteeseen.

Lue FinEstlink.fi:n koko artikkeli: Suomi sai junayhteyden Ruotsiin – voiko seuraava suuri askel olla Viro?

Kategoriat
Radio JKL

HS: Sotilaslähteet kritisoivat Ukrainan oppien hidasta siirtymistä varusmieskoulutukseen

Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli nostaa esiin kriittisen kysymyksen: kuinka nopeasti Ukrainan sodasta saadut opit näkyvät suomalaisessa varusmieskoulutuksessa. HS:n haastattelemien sotilaslähteiden mukaan Puolustusvoimissa ei ole kaikilta osin onnistuttu siirtämään sodan uusia toimintatapoja riittävän nopeasti koulutuksen arkeen.

Ukrainan sota on korostanut etenkin droonien ja elektronisen sodankäynnin merkitystä, joukkojen hajauttamista, linnoittamista, taisteluensiapua, jatkuvaa tiedustelua sekä kykyä toimia tilanteessa, jossa taistelukenttä on aiempaa läpinäkyvämpi.

Lue Helsingin Sanomien tutkiva artikkeli.

Asepalvelus2020.fi: kyse ei ole vain siitä, huomioidaanko Ukraina

Asepalvelus2020.fi tarkastelee HS:n jutun herättämää keskustelua hieman toisesta näkökulmasta. Sivuston mukaan julkisista lähteistä syntyy kuva, että Ukrainan sodan kokemuksia käsitellään Suomessa jo aktiivisesti sotatieteessä, kouluttajien opetuksessa, aselajikouluissa, seminaareissa ja harjoituksissa.

Sivusto nostaa esimerkiksi Maavoimien Jalkaväkikoulun, jossa Ukrainan kokemukset ovat vahvistaneet lennokkiuhan, linnoitettujen asemien, taisteluensiavun, ase- ja ampumakoulutuksen sekä fyysisen toimintakyvyn painoarvoa. Myös taistelukentän lisääntynyt läpinäkyvyys ja hajauttamisen tarve ovat nousseet koulutuksessa aiempaa näkyvämmiksi.

Asepalvelus2020.fi muistuttaa myös, että osa muutoksista on jo saavuttanut varusmiehet. Tiedusteludrooneja on käytetty koulutuksessa jo usean vuoden ajan, ja vuonna 2026 varusmiesten koulutusta laajennetaan myös räjähteitä kuljettaviin mikrolennokkeihin. Torjuntadroonien koulutusta varusmiehille on puolestaan suunniteltu vuodelle 2027.

Ratkaiseva kysymys voi olla nopeus

Asepalvelus2020.fi:n mukaan ongelma ei välttämättä ole se, että Ukrainan sodan opit sivuutettaisiin kokonaan. Suurempi haaste on se, kuinka nopeasti tutkimuksessa, kokeiluissa ja kouluttajakoulutuksessa opitut asiat muuttuvat yhtenäisiksi käytännöiksi kaikissa joukko-osastoissa ja perusyksiköissä.

Kaikkea Ukrainassa nähtyä ei myöskään voida kopioida sellaisenaan Suomeen. Maasto, joukkorakenne, kalusto ja puolustusratkaisu ovat erilaisia, ja uusien toimintatapojen pitää soveltua Suomen oloihin sekä olla turvallisesti koulutettavissa suurille varusmiesjoukoille.

Asepalvelus2020.fi:n johtopäätös onkin, että oikea kysymys ei ehkä ole ”huomioidaanko Ukrainan opit”, vaan ovatko Puolustusvoimat riittävän nopeita erottamaan olennaiset havainnot hetkellisistä ilmiöistä ja viemään käyttökelpoiset opit varusmiehille ennen kuin taistelukenttä muuttuu jälleen.

Lue Asepalvelus2020.fi:n koko näkökulma: Huomioidaanko Ukrainan sodan opit varusmieskoulutuksessa?

Kategoriat
Radio JKL

Kokkolan 4,7 miljardin alumiinihanke heijastuu myös Seinäjoelle

Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle suunniteltu Arctialin alumiinitehdas olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Hankkeen tämänhetkinen investointiarvio on noin 4,7 miljardia euroa, ja suunniteltu tuotanto olisi noin 610 000 tonnia alumiinia vuodessa.

Vaikka tehdas sijoittuisi yli sadan kilometrin päähän Seinäjoelta, sen vaikutukset ulottuisivat laajalle Pohjanmaalle. Erityisen merkittävä yhteys Seinäjoen suuntaan syntyy sähköverkosta: Fingrid suunnittelee Seinäjoen sähköaseman ja Kokkolan Hirvisuon välille uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä.

Alumiinin valmistus vaatii erittäin paljon sähköä. Laajimmassa toteutusvaihtoehdossa tehtaan kulutus olisi yli yhdeksän terawattituntia vuodessa, joten hanke kytkeytyy suoraan Pohjanmaan kasvavaan energiantuotantoon ja sähkönsiirron vahvistamiseen.

Tehdashankkeen ja Seinäjoki–Hirvisuo-voimajohdon välillä on kuitenkin tärkeä ero: kyse ei ole yhdestä ja samasta projektista, vaan voimajohto palvelee laajemmin alueen kasvavia sähkönsiirtotarpeita. Myös lopullinen investointipäätös alumiinitehtaasta on vielä tekemättä.

Seinäjoen Seutu käsittelee alkuperäisessä artikkelissaan tarkemmin hankkeen vaikutuksia sähköverkkoon, työpaikkoihin, alihankintaan ja ympäristöön sekä sitä, miksi Kokkolan jättihanketta kannattaa seurata myös Seinäjoella.

Lue koko artikkeli Seinäjoen Seutu -sivustolta.

Kategoriat
Radio JKL

Suomen pyöräala kovassa puristuksessa – Tunturin konkurssi ja Helkaman vaikeudet kertovat alan murroksesta

Suomen pyöräala elää poikkeuksellisen haastavaa vaihetta. Pitkään suomalaisille tuttu Tunturi on ajautunut konkurssiin, ja myös Helkama Velox kamppailee heikon markkinatilanteen ja tuotannon pysähtymisen kanssa.

Taustalla vaikuttavat muun muassa koronavuosien jälkeiset suuret varastot, kova hintakilpailu, kuluttajien varovaisuus sekä sähköpyörämarkkinan nopea muutos. Myös työsuhdepyöräedun poistuminen on heikentänyt kysyntää Suomessa.

Bikeline.fi käsittelee aihetta laajemmassa tausta-artikkelissaan, jossa tarkastellaan Tunturin konkurssia, Helkaman Hangon tehtaan tilannetta sekä sitä, millaisia mahdollisuuksia suomalaisella pyörävalmistuksella on tulevaisuudessa.

Lue koko artikkeli Bikeline.fi:stä.

Kategoriat
Radio JKL

Jyväskylässä pelattu Lotto toi huikean joululahjan – voittajille yhteensä 7 miljoonaa euroa

Jyväskylässä koettiin unohtumaton joulun aattoa edeltävä yö, kun lauantain Loton voittorivi toi jättipotin paikalliselle R-kioskille. 7 miljoonan euron arvoinen päävoitto pelattiin Kangasvuorentien kioskilla, ja voittosumma jakautuu kahden pelaajan kesken.

Kioskin kauppias Sirpa Lämsä sai tiedon yöllisellä puhelulla puoli yhden aikaan. Hänen tyttärensä soitti ja kysyi, oliko äiti tehnyt lottopelejä kioskilla ja tarkistanut omat rivinsä. Lämsä ei ollut ehtinyt katsoa tuloksia ja ihmetteli soittoa – kunnes selvisi, että kioskille oli osunut valtava voitto. Aluksi uutinen tuntui epätodelliselta, mutta tieto vahvistui nopeasti.

Voittorivi oli pelattu kahden hengen kimppalappuna, joten kumpikin voittaja saa itselleen 3,5 miljoonaa euroa. Lämsä iloitsi asiakkaidensa puolesta ja kertoi, että tieto voitosta teki hänet niin onnelliseksi, ettei uni meinannut tulla.

Kioskilla ei aiemmin ole pelattu näin suuria voittoja. Pienempiä summia on voitettu, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun miljoonaluokan potti osuu heidän asiakkaalleen. Lämsä aikoi poiketa kioskilla päivän aikana katsomaan tunnelmaa ja mahdollisia lottovoiton tuomia juhlallisuuksia.

Suomalaiset luottavat onnennumeroihinsa

Suomalaisten veikkausrivit koostuvat usein syntymäpäivistä tai muista tärkeistä numeroista. Tänään Eurojackpotissa on tarjolla 120 miljoonaa euroa, mikä on saanut monet ruksaamaan omat onnennumeronsa kuponkeihin. Veikkauksen arvion mukaan miljoona suomalaista pelaa Eurojackpotin päävoitosta tänä iltana.

Helppoa rahaa ei ole tarjolla, sillä todennäköisyys voittaa Eurojackpotin päävoitto on yhden suhde 140 miljoonaan. Suurella todennäköisyydellä päävoittoa ei voiteta missään. Veikkauksen arvontapelien johtaja Ville Venojärven mukaan vain noin 30 prosentin todennäköisyydellä voitto osuu johonkin maahan.

On siis huomattavasti todennäköisempää, että kukaan ei voita tänään voittopottia, vaan potti kasvaa entisestään ensi viikkoa varten. Suomalaisten lottointoa se ei kuitenkaan vähennä, sillä joka kymmenes Eurojackpot-rivi ostetaan Suomessa. Pottien kasvaessa myös pelihalukkuus kasvaa merkittävästi.

Vaikka todennäköisyys päävoitolle on pieni, on Suomeen tullut parikymmentä Eurojackpotin päävoittoa. Suurin voitto osui vuonna 2019 Siilinjärvelle, kun 50 hengen porukka nappasi noin 92 miljoonaa euroa. Monet suomalaiset pelaavatkin nimenomaan jättipottien perässä ja osallistuvat kimppapeleihin lisätäkseen voittomahdollisuuksiaan.

Suomalaiset käyttävät Veikkauksen rahapeleihin keskimäärin 570 euroa henkeä kohden, ja Lottoa Veikkauksen peleistä pelaa viikoittain lähes miljoona suomalaista. Suosio on suurta, vaikka keskimäärin vain noin 40 prosenttia peliin panostetuista rahoista palautuu pelaajille.

Miten lottovoittajat käyttävät rahojaan?

Lottovoittajat ovat perinteisesti käyttäneet voittojaan maltillisesti, esimerkiksi asuntoremontteihin ja matkusteluun. Useat voittajat ovat kertoneet haaveilevansa kodin päivityksestä tai pitkään suunnitelluista matkoista ulkomaille.

Esimerkiksi Keski-Suomessa viime toukokuussa 8 miljoonaa euroa voittanut nainen käytti osan rahoista keittiöremonttiin ja suunnitteli kylpylälomaa Tallinnaan. Tampereella maaliskuussa 2019 lottovoiton saanut mies puolestaan uudisti asunnon ja harkitsi matkustelua, sillä aiemmin hän ei ollut reissannut paljoa.

Kaikki lottovoittajat eivät kuitenkaan ole kohdanneet pelkkää onnea. Erityisen suurten voittojen kohdalla myös julkisuus ja ihmisten suhtautuminen voivat tuoda mukanaan haasteita. Esimerkiksi Pirkanmaalla 1990-luvulla 20 miljoonan markan voittanut perhe joutui muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan, koska heidän talostaan tuli eräänlainen nähtävyys ja he saivat paljon tuntemattomien yhteydenottoja.

Jotkut voittajat ovat kertoneet menettäneensä ystäviä, kun rahanpyytäjiä on ilmaantunut liikaa. Osa lottovoittajista onkin päätynyt sijoittamaan varojaan harkiten ja jatkanut elämäänsä melko entisellään. Näistä kokemuksista huolimatta lottoaminen säilyy Suomessa suosittuna, ja monet haaveilevat jättipotista, joka muuttaisi elämän.

Kategoriat
Radio JKL

Paikallisradiot: Jyväskylän alueen ääni kukoistaa

Suomessa radio on edelleen suosittu viestintäväline, vaikka digitaalinen media ja sen mukanaan tuomat suoratoistopalvelut ovat myös kasvattaneet suosiotaan. 

Kuuntelumäärät vaihtelevat eri tutkimusten ja mittareiden välillä, mutta aikaisemman tiedon perusteella voidaan todeta, että suuri osa suomalaisista kuuntelee radiota ahkerasti. Esimerkiksi vuonna 2020 Kantar TNS:n radiotutkimuksen mukaan noin 86 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista kuunteli radiota vähintään kerran viikossa. Kuuntelumäärät kuitenkin riippuvat monista tekijöistä, kuten väestömäärästä, alueen tarjonnasta ja kuuntelutottumuksista.

Yleisesti ottaen suuret kaupungit ja taajamat houkuttelevat enemmän radiokuuntelijoita suuremmasta väestömäärästä ja monipuolisemmasta radiotarjonnasta johtuen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) on useita suosittuja radiokanavia, ja siellä on enemmän radiokuuntelijoita kuin harvaan asutuilla alueilla. Mutta kyllä Jyväskylässäkin edelleen radiota kuunnellaan, ja myös muut paikallisradiot ovat voimissaan!

Miten paikallisradiot toimivat?

Paikallisradiot ovat radiokanavia, jotka keskittyvät tarjoamaan sisältöä tietyn paikallisen alueen kuulijoille. Ne voivat olla itsenäisiä radiokanavia tai osa suurempaa mediakonsernia. 

Paikallisradiot tuottavat ja lähettävät ohjelmasisältöä, joka on suunnattu paikallisen yleisön mieltymyksiin ja tarpeisiin. Ohjelmiin voi kuulua musiikkia, uutisia, ajankohtaisia keskusteluja, urheilua, paikallisia tapahtumia ja erikoisohjelmia. Valikoimasta pyritään tekemään mahdollisimman laaja, ja sisältö kohdentamaan tietyllä alueella asuville ihmisille. Toimintatapa on tuttu Suomen markkinoille suunnatuilta nettikasinoilta. Kohderyhmä otetaan erinomaisesti huomioon, vaikka yrityksellä olisikin toimintaa myös muualla.

Paikallisradiot työllistävät toimittajia, juontajia ja muuta henkilökuntaa, jotka vastaavat ohjelmien tuottamisesta, juontamisesta ja sisällön suunnittelusta. He voivat myös olla vastuussa uutisten ja paikallisten tapahtumien seurannasta sekä haastatteluista. Toimintaa rahoitetaan mainostuloilla, ja paikallisradio tarjoaa mainostajille mahdollisuuden tavoittaa oman alueen kuulijat. Mainokset voivat olla lyhyitä korvamadon lailla päähään jääviä mainospätkiä tai pidempiä, sponsoroituja ohjelmia.

Jyväskyläläiset paikallisradiokanavat

Paikallisradiot toimivat tietyn taajuuden mukaan, jonka avulla ne lähettävät radiosignaalin alueelleen. Ne voivat käyttää FM-, AM- tai DAB-lähetystekniikkaa, ja kuulijat virittävät radiolaitteensa halutulle taajuudelle. 

Useimmat paikallisradiot tarjoavat myös verkkolähetyksen, jolloin kuuntelijat voivat seurata ohjelmiaan internetin kautta. Tämä mahdollistaa suosikkiohjelmien ja -musiikin kuuntelun muilla alueilla tai maissa, missä paikallisradio ei ole saatavilla.

Jyväskylässä toimii useita radiokanavia, jotka tarjoavat paikallisia ohjelmia ja sisältöä alueen kuulijoille. Tässä muutamia esimerkkejä:

  1. Radio Jyväskylä: Radio Jyväskylä on kaupungin oma paikallisradio, joka tarjoaa monipuolista musiikkia, paikallisuutisia ja erilaisia ohjelmia. Kanava keskittyy palvelemaan jyväskyläläisiä kuuntelijoitaan.
  2. Radio Keski-Suomi: Radio Keski-Suomi on alueellinen radioasema, joka kattaa Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen. Se tarjoaa musiikkia, uutisia, tapahtumien tiedotusta ja erilaisia ohjelmia paikallisille kuulijoille.
  3. Radio Dei Jyväskylä: Radio Dei on valtakunnallinen kristillinen radiokanava, jolla on myös Jyväskylässä oma taajuutensa. Se tarjoaa hengellistä sisältöä, musiikkia ja ohjelmia kristillisestä näkökulmasta.
  4. Radio Aalto Jyväskylä: Radio Aalto on valtakunnallinen radiokanava, jolla on myös paikalliset taajuudet eri kaupungeissa. Jyväskylässä se tarjoaa musiikkia eri vuosikymmeniltä sekä viihdeohjelmia.
  5. Radio Mega: Radio Mega on paikallisradio Jyväskylässä, joka tarjoaa monipuolista musiikkia, viihdettä ja ajankohtaisia ohjelmia. Kanavan musiikkilinja painottuu pop- ja rockmusiikkiin.

On hyvä huomioida, että radiokanavien tilanteet ja tarjonta voivat muuttua ajan myötä. Ajantasaisimmat tiedot ja ohjelmat kannattaa tarkistaa suoraan radiokanavien verkkosivuilta tai niiden toiminta kyseisiä kanavia kuuntelemalla.

Paikallisradion kuuntelun edut

Paikallisradiolla on useita etuja, jotka voivat houkutella kuuntelijoita ja tehdä siitä houkuttelevan viestintävälineen. 

Esimerkiksi nimenomaan paikallisradio pystyy tarjoamaan ajankohtaista tietoa, uutisia ja tapahtumia omalta alueelta. Se voi olla tärkeä tiedonlähde kulttuurista, urheilusta ja muista asioista. Radio myös järjestää haastatteluja paikallisten vaikuttajien, asiantuntijoiden tai mielenkiintoisten henkilöiden kanssa. Paikallisradio toimii yhteisön äänenä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen asukkaiden keskuudessa.

Radiokanava voi myös tukea paikallisia musiikkitaitelijoita ja bändejä soittamalla heidän musiikkiaan ja antamalla heille näkyvyyttä. Tämä voi auttaa paikallisia taiteilijoita saamaan laajempaa tunnettavuutta ja tavoittamaan uusia faneja. Radiokuuntelu on helppoa ja ilmaista eikä siihen tarvita erityisiä laitteita tai tilaamista.

Paikallisradioiden kilpailu kiristyy

Paikallisradioiden kilpailu on usein tiivistä ja kilpailutilanne voi vaihdella alueittain ja markkinoiden koon mukaan. On mahdollista, että paikallisradiot etsivät yhteistyökumppaneita tai sulautuvat toisiinsa selviytyäkseen kilpailutilanteessa ja vahvistaakseen asemiaan markkinoilla. 

Kilpailun kiristymiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Esimerkiksi uusien radiokanavien lanseeraus alueella voi lisätä kilpailua. Lisäksi teknologian kehitys ja internetin roolin kasvu ovat muuttaneet radiomarkkinoiden dynamiikkaa. Etenkin suoratoistopalveluiden, podcastien ja muiden audioformaattien suosion kasvu haastaa perinteisiä paikallisradioita.

Kilpailun kiristyessä paikallisradiot voivat pyrkiä erottautumaan tarjoamalla ainutlaatuisia ohjelmia, paikallisia uutisia ja tapahtumien seurantaa. Radiokanavat voivat myös hyödyntää sosiaalisen median ja muiden digitaalisten kanavien mahdollisuuksia tavoittaakseen ja sitouttaakseen kuulijoitaan.

Kategoriat
Arkisto

Kouvolaan 10 uutta lottomiljonääriä

Viime vuonna fortuna suosi rahapeleissä Jyväskylää. Toukokuussa 2019 Seppälän Prismassa voitettiin 8 miljoonan euron jättipotti. Onnekas lottoaja ei ollut käyttänyt veikkauskorttia tunnistautumiseen, joten ei selvinnyt oliko hän jyväskyläläinen vai vain läpikulkumatkalla. Kyseessä oli vuoden toiseksi suurin lottopotti, jo aiemmin keväällä Lohjalle oli mennyt kaikkien aikojen ennätys 15,5 M€.

Varmasti paikallinen oli kuitenkin 65 vuotias jyväskyläläisnainen joka voitti samana keväänä 4,3 miljoonaa Mega Fortune Dreams-nettipelissä Betsson kasinolla. Jättisumma voi siis osua kohdalle muuallakin kuin tutulla Veikkauksella. Itse asiassa netissä voi pelata lottoa vaikka joka päivä, ja maailman suurimmat potit kuten amerikkalaiset PowerBall ja Megamillions ovat myös suomalaisten ulottuvilla.

Mutta viime viikon kohutuin äkkirikastuminen oli kuitenkin Kouvolan porukkalotto. 10 miljoonaa jakautui mukavaksi tasasummaksi 10 pelaajan porukalle. Voittorivi oli pelattu Varuskuntakadun R-kioskilla.

Veikkaus haastatteli tavoittamiaan voittajia tuoreeltaan. Kyseessä oli todellinen kestolotto, sillä yksi asiakas oli pelannut kioskin porukkaa jo 25-vuoden ajan. Kioskissa olivat jo vuosien varrella myyjät vaihtuneet, mutta numerot pysyneet samoina.

Voittajien suunnitelmat rahankäytön suhteen olivat suomalaiseen tapaan vaatimattomia: remonttia ja läheisten tukemista.