Tekijä: Toimitus

Jyväskylässä koettiin unohtumaton joulun aattoa edeltävä yö, kun lauantain Loton voittorivi toi jättipotin paikalliselle R-kioskille. 7 miljoonan euron arvoinen päävoitto pelattiin Kangasvuorentien kioskilla, ja voittosumma jakautuu kahden pelaajan kesken.

Kioskin kauppias Sirpa Lämsä sai tiedon yöllisellä puhelulla puoli yhden aikaan. Hänen tyttärensä soitti ja kysyi, oliko äiti tehnyt lottopelejä kioskilla ja tarkistanut omat rivinsä. Lämsä ei ollut ehtinyt katsoa tuloksia ja ihmetteli soittoa – kunnes selvisi, että kioskille oli osunut valtava voitto. Aluksi uutinen tuntui epätodelliselta, mutta tieto vahvistui nopeasti.

Voittorivi oli pelattu kahden hengen kimppalappuna, joten kumpikin voittaja saa itselleen 3,5 miljoonaa euroa. Lämsä iloitsi asiakkaidensa puolesta ja kertoi, että tieto voitosta teki hänet niin onnelliseksi, ettei uni meinannut tulla.

Kioskilla ei aiemmin ole pelattu näin suuria voittoja. Pienempiä summia on voitettu, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun miljoonaluokan potti osuu heidän asiakkaalleen. Lämsä aikoi poiketa kioskilla päivän aikana katsomaan tunnelmaa ja mahdollisia lottovoiton tuomia juhlallisuuksia.

Suomalaiset luottavat onnennumeroihinsa

Suomalaisten veikkausrivit koostuvat usein syntymäpäivistä tai muista tärkeistä numeroista. Tänään Eurojackpotissa on tarjolla 120 miljoonaa euroa, mikä on saanut monet ruksaamaan omat onnennumeronsa kuponkeihin. Veikkauksen arvion mukaan miljoona suomalaista pelaa Eurojackpotin päävoitosta tänä iltana.

Helppoa rahaa ei ole tarjolla, sillä todennäköisyys voittaa Eurojackpotin päävoitto on yhden suhde 140 miljoonaan. Suurella todennäköisyydellä päävoittoa ei voiteta missään. Veikkauksen arvontapelien johtaja Ville Venojärven mukaan vain noin 30 prosentin todennäköisyydellä voitto osuu johonkin maahan.

On siis huomattavasti todennäköisempää, että kukaan ei voita tänään voittopottia, vaan potti kasvaa entisestään ensi viikkoa varten. Suomalaisten lottointoa se ei kuitenkaan vähennä, sillä joka kymmenes Eurojackpot-rivi ostetaan Suomessa. Pottien kasvaessa myös pelihalukkuus kasvaa merkittävästi.

Vaikka todennäköisyys päävoitolle on pieni, on Suomeen tullut parikymmentä Eurojackpotin päävoittoa. Suurin voitto osui vuonna 2019 Siilinjärvelle, kun 50 hengen porukka nappasi noin 92 miljoonaa euroa. Monet suomalaiset pelaavatkin nimenomaan jättipottien perässä ja osallistuvat kimppapeleihin lisätäkseen voittomahdollisuuksiaan.

Suomalaiset käyttävät Veikkauksen rahapeleihin keskimäärin 570 euroa henkeä kohden, ja Lottoa Veikkauksen peleistä pelaa viikoittain lähes miljoona suomalaista. Suosio on suurta, vaikka keskimäärin vain noin 40 prosenttia peliin panostetuista rahoista palautuu pelaajille.

Miten lottovoittajat käyttävät rahojaan?

Lottovoittajat ovat perinteisesti käyttäneet voittojaan maltillisesti, esimerkiksi asuntoremontteihin ja matkusteluun. Useat voittajat ovat kertoneet haaveilevansa kodin päivityksestä tai pitkään suunnitelluista matkoista ulkomaille.

Esimerkiksi Keski-Suomessa viime toukokuussa 8 miljoonaa euroa voittanut nainen käytti osan rahoista keittiöremonttiin ja suunnitteli kylpylälomaa Tallinnaan. Tampereella maaliskuussa 2019 lottovoiton saanut mies puolestaan uudisti asunnon ja harkitsi matkustelua, sillä aiemmin hän ei ollut reissannut paljoa.

Kaikki lottovoittajat eivät kuitenkaan ole kohdanneet pelkkää onnea. Erityisen suurten voittojen kohdalla myös julkisuus ja ihmisten suhtautuminen voivat tuoda mukanaan haasteita. Esimerkiksi Pirkanmaalla 1990-luvulla 20 miljoonan markan voittanut perhe joutui muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan, koska heidän talostaan tuli eräänlainen nähtävyys ja he saivat paljon tuntemattomien yhteydenottoja.

Jotkut voittajat ovat kertoneet menettäneensä ystäviä, kun rahanpyytäjiä on ilmaantunut liikaa. Osa lottovoittajista onkin päätynyt sijoittamaan varojaan harkiten ja jatkanut elämäänsä melko entisellään. Näistä kokemuksista huolimatta lottoaminen säilyy Suomessa suosittuna, ja monet haaveilevat jättipotista, joka muuttaisi elämän.

Suomessa radio on edelleen suosittu viestintäväline, vaikka digitaalinen media ja sen mukanaan tuomat suoratoistopalvelut ovat myös kasvattaneet suosiotaan. 

Kuuntelumäärät vaihtelevat eri tutkimusten ja mittareiden välillä, mutta aikaisemman tiedon perusteella voidaan todeta, että suuri osa suomalaisista kuuntelee radiota ahkerasti. Esimerkiksi vuonna 2020 Kantar TNS:n radiotutkimuksen mukaan noin 86 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista kuunteli radiota vähintään kerran viikossa. Kuuntelumäärät kuitenkin riippuvat monista tekijöistä, kuten väestömäärästä, alueen tarjonnasta ja kuuntelutottumuksista.

Yleisesti ottaen suuret kaupungit ja taajamat houkuttelevat enemmän radiokuuntelijoita suuremmasta väestömäärästä ja monipuolisemmasta radiotarjonnasta johtuen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) on useita suosittuja radiokanavia, ja siellä on enemmän radiokuuntelijoita kuin harvaan asutuilla alueilla. Mutta kyllä Jyväskylässäkin edelleen radiota kuunnellaan, ja myös muut paikallisradiot ovat voimissaan!

Miten paikallisradiot toimivat?

Paikallisradiot ovat radiokanavia, jotka keskittyvät tarjoamaan sisältöä tietyn paikallisen alueen kuulijoille. Ne voivat olla itsenäisiä radiokanavia tai osa suurempaa mediakonsernia. 

Paikallisradiot tuottavat ja lähettävät ohjelmasisältöä, joka on suunnattu paikallisen yleisön mieltymyksiin ja tarpeisiin. Ohjelmiin voi kuulua musiikkia, uutisia, ajankohtaisia keskusteluja, urheilua, paikallisia tapahtumia ja erikoisohjelmia. Valikoimasta pyritään tekemään mahdollisimman laaja, ja sisältö kohdentamaan tietyllä alueella asuville ihmisille. Toimintatapa on tuttu Suomen markkinoille suunnatuilta nettikasinoilta. Kohderyhmä otetaan erinomaisesti huomioon, vaikka yrityksellä olisikin toimintaa myös muualla.

Paikallisradiot työllistävät toimittajia, juontajia ja muuta henkilökuntaa, jotka vastaavat ohjelmien tuottamisesta, juontamisesta ja sisällön suunnittelusta. He voivat myös olla vastuussa uutisten ja paikallisten tapahtumien seurannasta sekä haastatteluista. Toimintaa rahoitetaan mainostuloilla, ja paikallisradio tarjoaa mainostajille mahdollisuuden tavoittaa oman alueen kuulijat. Mainokset voivat olla lyhyitä korvamadon lailla päähään jääviä mainospätkiä tai pidempiä, sponsoroituja ohjelmia.

Jyväskyläläiset paikallisradiokanavat

Paikallisradiot toimivat tietyn taajuuden mukaan, jonka avulla ne lähettävät radiosignaalin alueelleen. Ne voivat käyttää FM-, AM- tai DAB-lähetystekniikkaa, ja kuulijat virittävät radiolaitteensa halutulle taajuudelle. 

Useimmat paikallisradiot tarjoavat myös verkkolähetyksen, jolloin kuuntelijat voivat seurata ohjelmiaan internetin kautta. Tämä mahdollistaa suosikkiohjelmien ja -musiikin kuuntelun muilla alueilla tai maissa, missä paikallisradio ei ole saatavilla.

Jyväskylässä toimii useita radiokanavia, jotka tarjoavat paikallisia ohjelmia ja sisältöä alueen kuulijoille. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Radio Jyväskylä: Radio Jyväskylä on kaupungin oma paikallisradio, joka tarjoaa monipuolista musiikkia, paikallisuutisia ja erilaisia ohjelmia. Kanava keskittyy palvelemaan jyväskyläläisiä kuuntelijoitaan.
2. Radio Keski-Suomi: Radio Keski-Suomi on alueellinen radioasema, joka kattaa Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen. Se tarjoaa musiikkia, uutisia, tapahtumien tiedotusta ja erilaisia ohjelmia paikallisille kuulijoille.
3. Radio Dei Jyväskylä: Radio Dei on valtakunnallinen kristillinen radiokanava, jolla on myös Jyväskylässä oma taajuutensa. Se tarjoaa hengellistä sisältöä, musiikkia ja ohjelmia kristillisestä näkökulmasta.
4. Radio Aalto Jyväskylä: Radio Aalto on valtakunnallinen radiokanava, jolla on myös paikalliset taajuudet eri kaupungeissa. Jyväskylässä se tarjoaa musiikkia eri vuosikymmeniltä sekä viihdeohjelmia.
5. Radio Mega: Radio Mega on paikallisradio Jyväskylässä, joka tarjoaa monipuolista musiikkia, viihdettä ja ajankohtaisia ohjelmia. Kanavan musiikkilinja painottuu pop- ja rockmusiikkiin.

On hyvä huomioida, että radiokanavien tilanteet ja tarjonta voivat muuttua ajan myötä. Ajantasaisimmat tiedot ja ohjelmat kannattaa tarkistaa suoraan radiokanavien verkkosivuilta tai niiden toiminta kyseisiä kanavia kuuntelemalla.

Paikallisradion kuuntelun edut

Paikallisradiolla on useita etuja, jotka voivat houkutella kuuntelijoita ja tehdä siitä houkuttelevan viestintävälineen. 

Esimerkiksi nimenomaan paikallisradio pystyy tarjoamaan ajankohtaista tietoa, uutisia ja tapahtumia omalta alueelta. Se voi olla tärkeä tiedonlähde kulttuurista, urheilusta ja muista asioista. Radio myös järjestää haastatteluja paikallisten vaikuttajien, asiantuntijoiden tai mielenkiintoisten henkilöiden kanssa. Paikallisradio toimii yhteisön äänenä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen asukkaiden keskuudessa.

Radiokanava voi myös tukea paikallisia musiikkitaitelijoita ja bändejä soittamalla heidän musiikkiaan ja antamalla heille näkyvyyttä. Tämä voi auttaa paikallisia taiteilijoita saamaan laajempaa tunnettavuutta ja tavoittamaan uusia faneja. Radiokuuntelu on helppoa ja ilmaista eikä siihen tarvita erityisiä laitteita tai tilaamista.

Paikallisradioiden kilpailu kiristyy

Paikallisradioiden kilpailu on usein tiivistä ja kilpailutilanne voi vaihdella alueittain ja markkinoiden koon mukaan. On mahdollista, että paikallisradiot etsivät yhteistyökumppaneita tai sulautuvat toisiinsa selviytyäkseen kilpailutilanteessa ja vahvistaakseen asemiaan markkinoilla. 

Kilpailun kiristymiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Esimerkiksi uusien radiokanavien lanseeraus alueella voi lisätä kilpailua. Lisäksi teknologian kehitys ja internetin roolin kasvu ovat muuttaneet radiomarkkinoiden dynamiikkaa. Etenkin suoratoistopalveluiden, podcastien ja muiden audioformaattien suosion kasvu haastaa perinteisiä paikallisradioita.

Kilpailun kiristyessä paikallisradiot voivat pyrkiä erottautumaan tarjoamalla ainutlaatuisia ohjelmia, paikallisia uutisia ja tapahtumien seurantaa. Radiokanavat voivat myös hyödyntää sosiaalisen median ja muiden digitaalisten kanavien mahdollisuuksia tavoittaakseen ja sitouttaakseen kuulijoitaan.

Radio Jyväskylä oli aloittaessaan vuonna 1985 Suomen viides paikallisradio, ja kuului taajuudella 97,7 Mhz kaupungin lisäksi myös lähiseudulla ja lopulta koko Keski-Suomen alueella.

Suomen Paikallisradioliitto oli aloittanut toimintansa kahta vuotta aiemmin, tavoitteena tuoda Suomeen kaupallista radiotoimintaa Yleisradion monopolin vaihtoehdoksi.

Ensimmäiset toimiluvat Valtioneuvosto myönsi 241.1.1985. Ensimmäisenä lähetykset aloitti Radio Lakeus Nivalassa ja sitä seurasi Radio City Helsingissä. Kaikkiaan tuona ensimmäisenä vuonna uusia radioita ilmestyi taajuuksille 18 kappaletta.

Radio Jyväskylän toimiluvan haltija oli Vastin, sosiaalidemokraattinen puoluelehti. Toimitus ja studio aloittivat Vesilinnan kellarissa, lähettimen sijaitessa saman rakennuksen tornissa.

Alkuun lähetykset tehtiin livenä, ja sijoittuivat kahteen jaksoon aamu- ja iltapäiviin. Jo kesällä 1986 lähetyksiä tuli kello 6-18, ja myöhemmin etenkin viikonloppuisin ne jatkuivat iltaan ja aamuyöhön.

Radio Jyväskylä tuli monelle muualla Suomessa asuvalle tutuksi etenkin vuosittaisen Ralliradion tuottajana. Heti käynnistymisvuonna Suurajot selostettiin radiossa alusta loppuun, tiettävästi ensimmäisenä maailmassa.

Myös jääkiekkoa saattoi Radio Jyväskylän kautta kuunnella jo perustamissyksystä alkaen. Samana syksynä JYPin edeltäjä JyP HT aloitti ensimmäisen kautensa SM-liigassa.

Vuonna 1999 kanava liittyi Radio Plus-ketjuun, samalla nimi ja taajuus vaihtuivat. Radio Plus Jyväskylä kuului 102,5 Mhz, entistä isommalla lähetysteholla. Tällä toimintamallilla mentiin kuitenkin vain noin puolitoista vuotta, ja radio hiljentyi kokonaan vuoden 2000 päättyessä.

Tämä keskeytys oli kuitenkin vain väliaikainen, sillä toiminta käynnistyi uudestaan, SBS Finlandin alla vuonna 2001. 2000-luvulla konsepti ja musiikitarjonta vaihtelivat useampaan otteeseen, ja ohjelmiston paikallisuusaste vaihteli.

Lopulta SBS:n Radio City laajensi kuuluvuusaluettaan, ja Radio Jyväskylän nimi muuttui Radio City Jyväskyläksi. Lähetysten sisällöstä suurin osa on syndikoitua eli tuotetaan keskitetysti. Edelleen JYP-ottelut selostetaan paikallisesti, ja tarjontaan kuuluu myös paikallisuutisia.